Monthly Archives: joulukuu 2013

Hyvää Joulua!

terve kamelit,

matte alotti tänään joululoman. Eikä mee takas töihin ennekö tammikuun 7. päivä.

Jouluna mää aion nauttia kameleista ja herkuista. Sitte käyn välillä matten kylkeen, huokasen syvään ja maiskutan huuliani pari kertaa, ja nukahdan. Tiedossa siis hyvä joulu!

Tehtiin matten kans tämmönen kortti Mustin ja Mirrin korttipohjalla, jonka myötä toivotamme myös kaikille meidän plokikameleille mahtavan hienoa joulua!

t. Mauri-setä ja Matte

joulu

Mainokset
Categories: Uncategorized | 15 kommenttia

Nimityksiä

Terve kamelit,

”Rakkaalla lapsella on monta nimeä”, väittää matte.

Tällä rakkaalla lapsella on myös monta nuttua, ja nyssitten nää nimitykset on alkaneet leviämään mun nuttuihini myös…

puikula

”Puikula”

Matte osti mulle sporttisen, hipsterimallisen neulepusakan – ei sillä mitään lämmitysarvoa ole, vaan se on lähinnä siks että sen uskotaan vähentävän sen hiekan määrää, minkä mää tuon kuulema kotio. Uskokoon ken haluaa, mutta jos sillä säästyy joskus suihkukeikalta, nii sillä mennään juu – vaan jostain syystä matte kutsuu pusakkaa Puikulaksi; mun mielestäni se ei kyllä oikeen lisää katu-uskottavuutta, vaik miten olis sitte lisäks pääkallon kuvat ja kaikki.

Näättekö muute noi romppeet tossa lattialla mun ympärilläni? Matte sanoo niitä todisteiksi siitä, että mää ikävöin päivisin sitä – että muka raahaan sen vaatteita eteiseen ja oottelen niiden päällä maaten mattea töistä kotio. En tunnusta.

Sitten on Kaapo:

kaapo

”Kaapo”

Tää on jo mun toinen Kaaponi, toi Hurtan 45cm malli ko sopii mulle ko nakuutettu, ja on hyvä sateella. Matte sanos että ihme onkin, ko kerranki löyty nuttu, joka on tarpeeksi pitkä mäyräkoiralle, mut jonka helmat ei kuiteska laahaa maata niinkö ritarin hevosella.

En kai mää ny hevosen vaatteita käyttäs muutenkaan – ennemminhän mää oon se ritari itte.

Lopuks on sitte vielä Söör Mauri, mun talvinuttuni. Sitä käytetään vaan kovilla pakkasilla, ja siinä on semmonen melkosen herraskainen karvakaulus, siks sillä on aatelinen nimiki:

ensilumi 031

”Söör Mauri”

Tossa kuvassa vaan ei näy gaumeen hyvin se kaulus, näkyisköhän tässä:

mää

Että semmosia nimityksiä täällä – jos alkaisin listaamaan kaikki ne nimet, joilla mua nimitetään, ni tästä postauksesta tulis niin pitkä että te lukitsitte sitä vielä joulunaki. Jätän siis tekemättä. Ja menen ottaan varmuuden vuoks tupsluurit ennenkö on taas ruoka-aika.

Mahottoman hienoo joulunalusviikkoa kaikille!

t. Mauri-setä

Categories: Uncategorized | 22 kommenttia

Paikalla!

Terve kamelit,

Mauri-setä täällä. Jokku oli jo kyselleet mun perääni, kaunis kiitos siitä ko pidätte huolta ja kattotte perään ❤

Mää oon iha kunnossa, se on toi mun matte ko on ollu vähän heikos hapessa, ja vaikken ymmärrä ihan heti, miten semmonen vois vaikuttaa mäyräkoiran plokiharrastukseen, ni sen se vaan teki.

Oon toiminu täyspäiväsenä terapiakoirana ja on ollukki kyllä niin kiirus, että en oo ehtiny öisinkää komentaa ruokaa, ko on ollu kiirus maata kuorsaamas matten vieressä, ettei se tunne oloonsa yksinäiseks ja silleen. Raskasta hommaa tää loputon kuorsaaminen.

zzzzzzzzzzzz

Terapeuttista kuorsausta

Tolla mattella on nääs ollu ton reumajuttunsa kans kaikennäköstä vääntöä, ja jossai vaihees mää jo luulin että se aikoo alkaa muumioks, ku sillä alko oleen tollasta käärettä joka puolel:

kasi

Muumion eikäkö matten käsi

Me ei olla oikee siks tehty mitää eikä käyty missää, ko matte on joko tehny töitä taikka sitte on levätty yhessä tuumin.

Määki oon jo niin tottunu makaamaan vaan, että oon alkanu murisemaanki makuultani; jos kuuluu jotain epäilyttävii ääniä, ni mää murisen ja tuhisen paheksuvasti pää tyynylläni maaten, kunnes äänet hiljenee. Ja ainaha ne hiljenee, ko kerta mäyräkoira käskee!

Nyssit ko mää liikun muka niin paljo vähempi, ni matte ehdotti, että jos ottasinki välipalaks vaikka porkkanaa, enkä namia. En uskonu korviani.

kuuta 014

”Että PORKKANAN??? Nymmää varmaan kyllä kuulin väärin!”

kuuta 005

”HAH HAH HAHAA, että muka porkkanaa söis raavas miäskoira!”

Vieläki naurattaa tommoset ajatukset, on tainnu noi teipit pehmittää mattella päänki!Että semmosta peliä täällä, seuraavaks mää lähenki tästä vierailukierrokselle kameleiden plokeihin, että pääsen taas maailman menoon kiinni.

Nauravin terveisin,

Mauri-setä

Categories: Uncategorized | 25 kommenttia

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.