Mää taisin vähän hermostuttaa ton naisen taas eilen illalla, keh heh.
Me ko lähettiin nääs iltalenkille tonne viimaan ja tuuleen, ja sitä varte matte puki niin paljo vaatetta päälleen, että mulle meinas kuulkaa kasvaa jo juuret peffaan siinä eteisen lattialla sitä ootellessa.
No, mää ko lähin sillain napataatana ilman takkia liikkeelle, niin ehän määkän ny viittä metriä kauempaa halunnu siinä viimassa liikkua, ko kylmä tuli. Joten tempasin ihan varottamatta iltapisut viiden metrin päähän ulko-ovesta ja lähin kaasuttaan täyttä vauhtia kotio – siinä viimassa oli ihan sama, mihin suuntaan se matte luuli olevansa menossa.
Sitte sain kotona jupinaa, että tommosen pyrähdyksen takia piti niin kamalasti pukea eikä sen pidemmälle päästy….HELOU! Olis ehkä kannattanut pukea mäyräkoira kans! Vaikka mää kyl teille voin tunnustaa, että enhän mä paljon sen pidemmälle suostu lähteen iltasin muutenkaan. Enkä aamusin. Tai jos sataa. Tai jos ei vaan huvita.
Matte väittää, että mää oon niinkö Ressu nykyään ton lenkkeilyn suhteen muutenki:
Mutta mää en tunnusta koskaan; eihän mulla ees oo tommosta möksää minkä päällä makoillla, enkä oo biigle. Nih.
Mukavaa loppuviikkoa, kamelit!
t.Mauri-setä
Komiat pärjää aina 
Meillon kuule ihan sama asenne tohon lenkkeilyyn. Ja kyllä mää sanosin, että ei kaks mäyräkoiraa voi olla väärässä (kun ei kerran ykskään voi). Eli kyllä mää väittäsin, että meiän asenne on apsoluuttisen oikee.
Juu Nakki, ei kaks mäyräkoiraa voi mitenkään olla väärässä, se on kyllä tosi kun vesi. On se hyvä kun löytyy muitakin samanmielisiä, toi munkin emäntä näkee että mä_olen_oikeassa. Piste.
No, oh-hoh! Kaikkee sunkin mamis vaatii sulta. Onneks oot kuiteskin niskan päällä tossa asiassa ( ja varmana monessa muussakin)! Mameille ei pidä antaa liikaa periks eikä varsinkaan valtaa, ne kun voi ruveta luulemaan itestään liikoja. Me ei tykätä lähtee ulos jos sataa vettä tai on kaameen kuuma tai järkyttävän kylmä tai kuuluu outoja ääniä tai jos naapuritalon katolla on lumenpudottajia. Tai sit jos on jo ehitty nukahtaa pahasti illalla ja sit mami keksii et pitäis lähtee vielä pissalle.
Sillon kun on olosuhteet kunnossa tykätään kyllä lenkkeillä. Paitsi Hissu viime kesänä. Se nimittäin hidasteli lenkeillä niin paljon et mami vei sen lekurille. Siellä sit otettiin kaikenlaista testiä ja koetta. Aika kauan meni kun sitä asiaa selvitettiin, siis sitä et miks Hissu hidastelee. Ja siitä tuli sit tulokseks, et ei Hissussa mitään vikaa oo. Sitä ei vaan aina huvittanu juosta ympäriinsä kun samaan aikaan olis ihan hyvin voinu tsiigailla citypuputseja omalla pihalla. Että semmonen juttu. Siitäs sai mami!
Kai sitä nyt jonkinlaista itsemääräämisoikeutta pitää meilläkin olla! Nyt on mami onneks flunssassa, voidaan pötkötellä rauhassa. Isäntä ei nimittäin oo samanlainen lenkki-intoilija.
Terkkuja vaan sulle Mauri-setä!
t. 3 shelttiä
Joo, niitä emäntien mahdollisia lenssuja pitää kyllä käyttää hyväksi, ja nauttia niistä niin kauan kuin sitä lystiä kestää. Pysykää lujina tekin, periks ei anneta!
Toi Ressun näkemys lenkkeilystä kuulostaa ihan mun mamman juoksuharrastukselta, jota se on suunnitellu viimiset kymmenen vuotta. Suunnittelee edelleen.
Oon kans samaa mieltä, että lenkkeilyssä on syytä pitää päänsä (niinku kaikessa muussaki). Ihmisväki on pidettävä ruodussa, eihän siitä ny mitään tuu, että niitten kotkotuksille antaa aina periks. Mun mamma ei oo edelleenkään tajunnu sitä, että varsinki iltalenkillä matkamääräistä etenemistä tärkeämpää on huolellinen ympäristön haistelu ja maistelu. Siks meidät tavataankin usein esimerkiks kadunkulmista silleen, että mamma on menossa toiseen suuntaan, ja mä jurnutan paikallani nuuskuttamassa. Sit mamma viel valittaa, että olkapäät kipeytyy ku mua saa kuulemma koko ajan kiskoa liikkeelle. Antas mun vaan haistella rauhassa, säästyis olkapäät ja hermotkin…
Tiiättekö Mauri-setä ja Jalo, mitä meiän mami sanoo aina keväällä kun tulee ekoja kertoja kuumat kävelysäät? Se sanoo, et: ” Jaahas, nyt on näköjään kesän kivirekikausi avattu! Taas täällä saa vetää yhtä 11 kg:n ja kahta 7,5 kg:n painoo pitkin teitä!” Silleen se sanoo.
t. 3 shelttiä
no kuule nimenomaan, Jalo, jos noi matamit ymmärtäis ny vihdoin, mistä siinä lenkkeilyssä on kyse, niin ehkä säästyis pukemisen vaiva ja ne olkapäät kans. Mut jos ei niin ei, itteään saavat siitä syyttää. Terkkuja Turkuun!
Tää meni väärään paikkaan, luulin vastaavani Jalolle. Mut ei se mitään, toivottavasti se näkyy täälläkin. Vai että kivirekikausi, voisin väittää kyllä ihan samaa – paljon rankempaa se on kuulkaa mäyräkoiran yrittää tollasta ihmistä saada kulkemaan sinne mihin pitää, kuin ihmisellä kulkea narun jatkona, näin on. Terkkuja koko laumalle!