Monthly Archives: helmikuu 2013

Kuin kaksi marjaa -haaste

Moro kamelit,

viimeks ko mä kirjottelin sen pitkän listan juttuja minusta, niin mä aattelin sitten seuraavaks luoda ihan oman uuden haasteen; Mää ja mun palvelusväkeni – 10 yhteistä asiaa.

Eli kerron nyt 10 asiaa, missä mää ja matte ollaan ko kaks marjaa.

Tämän haasteen saa ottaa kaikki meidän kamelit vastaan, jos tuntuu ylipäätään siis siltä, että teillä on mitään yhteistä teidän palvelushenkilökunnan kanssa. Sekään ku ei oo tietty aina ihan satavarma.

1. Me ollaan molemmat kamalan itepäisiä jääräpäitä. Matte uhos kaikille ennenkö mäyräkoira saapui taloon, että hän kyllä yhelle mäyräkoiralle näyttää tarvittaessa närhen munat, mutta kuinkas kävikään….no mut me saatetaan kalistella yhessäkin sarvia lujaa, eikä kumpikaan pistä pahakseen. Ei edes vaikka mä voitan aina.

2. Meil on kummalki punanen tukka. Mattel oli semmonen oikeesti pienenä, nykyään väri tulee kyl jo purkista (ette kerro että mää kerroin..).

Laura

Matte pienenä. Kattokaa ny; punanen turkki ja tiukka tuijotus. Ihanku mäyräkoiralla. Paitti että tommosia neuvostohenkisiä rusetteja ei ykskään mäykky suostuis käyttäään.

3. Me ollaan molemmat tämmösiä vähän persjalkasia tapauksia. Eli niinkö amerikkalaiset sanoo sillain poliittisen korrektiuden puuskassa, niin me ollaan matten kans hiukan ”vertically challenged”.

4. Leveyden suhteen ei taas olla kumpikaan mitenkään ”challenged”, taikka siis et noita kertymiä meille tulee kummallekki kyl ihan ilman sen kummempia ponnistuksia.

5. Me ollaan kumpiki ihan kamalan aamu-unisia. Noutajasisko oli se, joka meitiä kisko ylös aina aamusin kuuden aikaan lenkuralle. Nykkun ollaan kahestaan ni saatetaan kuulkaa viikonloppusin nukkua lähemmäs pualta päivää, ennenku on mihinkään kiirus. Mä tosin kyllä yleensä vaadin aamupalan jossain välis, että jaksan sit taas nukkua. Mut meen heti pehkuihi takas, kun huomaan et ei mattekaan oo töihin lähössä.

huoli 004

Tällein me otetaan tupsluureja. Mä tarjouduin ystävällisesti näyttään mallia.

6. Me laitetaan usein yhessä ruokaa. Ko matte seisoo hellan ääressä, niin mä tungen monasti hellan ja matten väliin lattialle paistivahdiks. Joskus on kyllä käyny niin hassusti, että oon sit saanu vahingos kapustasta päähäni, ku semmonen on hellalta tipahtanu siinä kokkauksen tiimellyksessä. Siks liikunki kyl aina varsin liukkaasti siinä vaihees, ku matte sanoo, että ”nyt Mauri pois alta”.

7. Me tykätään syödä yhdessä jukurttia. Vahdin katton lähietäisyydeltä, ko matte lusikoi siinä ensin enimmät suuhunsa. Sitten mää nualen jukurttipurkin kannen, ja sitten vielä lusikan. Jos niitä ei mulle anneta määritellyn prosessin vaatimassa järjestyksessä, niin muistutan mattea toruvalla äänellä. Matte sanoo että mulla on hyvin herraskainen tapa nuolla jukurttia; livon todella hienosti ja varoen, ettei miehekkäät viikseni sotkeudu. No höh, tietenkin – mitäs muuta herraskoiralta vois odottaakaan.

8. Kun matte hermostuu mulle, niin se saattaa olla aika kovaääninen. Mut ei se mitään, mä vastaan sille sitten aina kovaan ääneen takaisin. Ihan niinkö varmuuden vuoksi, jos ei se vaikka kuule muuten, ko mokoma huutaa niin lujaa. Siinä sitten karjutaan tovi yleensä kumpikin.

9. Meil on molemmilla matten kanssa semmonen, ko autoimmuunisairaus. Mulla on toi keratiitti kattokaas silmissä, ja mattella taas falskaa kilpirauhanen.

10. Mattellakin on nyt silmälääkitys, mitä pitää laittaa yöksi. Kyl mua vähän nauratti, että nytpähä tiiät sitten, miltä se tuntuu ko joka ilta pitää vetästä vaseliinin oloset mömmöt suoraan silmään. Hah. Apteekkari oli varotellu mattea, että ny pitää sit kattoa tarkkaan, että kumpi lääke on koiran lääke ja kumpi on se oma.

marjat 003

Meiän silmälääkeet.

ja tälle en pistä numeroo, mutta lopuksi vielä semmonen juttu, että me ollaan kyllä kumpiki ihan gaumeen tärkeitä toisillemme, mää ja mun matte  ❤

Mukavaa loppuviikkoa,

t. Mauri-setä

Mainokset
Categories: Uncategorized | 22 kommenttia

Vastataan vaikkei kysyttykään

Terve kamelit,

nykkun me ollaan taas pääsemäs ajantasalle myös teidän kuulumisten suhteen, niin mää huomasin että moni on saanu haasteen. Mua ei oo haastettu, mut koska mä oon mäyräkoiraMIÄS, niin en semmosii jää oottelemaankaan, vaan vastaan kyssäreihin silti kertomal tässä 11 asiaa ittestäni, mitä joku ei ehkä tiiä vielä.

Joten tästä lähtee, mää vastaan näihin kaikkiin ite, matte saa korkeintaan lisätä kommentin – jos se on hyvä kommentti.

11 asiaa minusta:

  1. Mun oikee nimi on Sir’s Zivago Doc, eli Tohtori Zivago. Matte mietti aikoinaan että pitäskö mulle antaa sen takia sit nimeks Sasha, mut mää sanoin sille että mää oon kuule Mauri, enkä aatellu nimenmuutokseen alkaa. Että jos haluaa mun edes joskus kuuntelevan niin Maurina mää pysyn.
  2. Mulla on kaks mäyräkoiraserkkua, taikka siis niinkö matten siskolla on lasten lisäks kaks mäyräkoiraa kans, Tarmo ja Onni. Ne on pitkätukkasia mäyräkoiria kans, mut pienempiä kooltaan ko mä. Ne on isä ja poika, Tarmo on isä ja Onni on Tarmon poika. Mää oon koittanu ehdotella mattelle, että mää on sitte kolminaisuusperiaatteen mukaan Pyhä Henki, mut ei oo menny perille viel.
  3. Mun sänky meinas kerran syyä mut, taikka imeä kitusiinsa. Matte sai onneks just kiinni – kunhan oli ottanu kuvan eka. Kattokaa vaikka.
daydreamer 007

Hei, mitäs tässä nyt oikeen tapahtuu? Matte!?

  1. Oon aina hurmannu kaikki ihmisnaiset tuijottajamal niitä romanttisesti lähietäisyydeltä silmiin. Se toimii aina.
  2. Aina ko mut pestään, niin mul on tapana osallistuu toimitukseen matten avuksi – viimeistään kuivausvaiheesta nuolen turkkiani vimmatusti matten pyyhekuivauksen avuks. Oon sillai niinkö tosi avulias herrasmies.
  3. Ainako matte puhuu puhelimessa, niin mun pitää saada nuolla sen toista kättä. Aina siihen ei suostuta, joten teen sitten itteeni kovasti tykö tunkemal matten syliin ja hakemal katsekontaktia. Kuten aiemmin todettu, se yleensä toimii tässäkin asiassa.
  4. Opetin itteni sukeltamaan vedessä jo ekana uintikesänä. Aivan itte sen keksin. Matte koitti estellä ja osti kelluleluja ja muuta, mut ei auttanu.
  5. Tykkään itteäni isommista tytöistä, matte kyl sanoo et mää luulen varmaan ittekin olevani vähän eri kokonen, ko mitä oon. Nuorena miähenä mää olin syvästi rakastunut rotikkatyttöön nimeltä Pioni. Koitin Pionin takajalan kans aina kovasti tehä pentuja, koska olin ja olen edelleen varma, et niistä olis tullu mahottoman hianoja. Pioni oli samaa mieltä, ainakaan se ei ikinä vastustellu. Matte väittää että se ei ees huomannu mua ja mun puuhia, mutta nainen puhuu tässä(kin) asiassa pehmosia.
  6. Mun mielestä raa’at broilerinsiivet pitää niellä kokonaisena. Sen takia mulle ei anneta niitä kuin valmiiksi murskattuna.
  7. Mää pidän tupsluureista ja nukkumaanmenoajoista yhtä kovan kurin myös ollessani kylässä. Yökylässä viimekskin ollessa olin komentanu Chimun matten sänkyyn kymmeneltä alkaen. Eihän kyläily oo mikään syy joustaa rutiineista.
  8. Ryöstin kerran koko paketin jauhislihaa. Matte jäi suustaan kiinni ja ko ostokset oli pussissa keittiön lattialla, niin mää, Hiljainen Saalistaja, iskin kiinni. Ko matte keksi mun puuhat, niin juoksin niin lujaa lipettiin että mun perään jäi vaan ilmassa lentävät jauhislihan palaset. Se oli kyl paras ryöstösaalis ikinä.

Nää numeroinnit meni sekasin ny, mut kyl mun miälest tos oli jo 11 asiaa, eikä vaan kaheksan.

daydreamer 001

Että semmosia juttuja tällä kertaa

Hyvää viikonloppua kamelit!

T. Mauri-setä

Categories: Uncategorized | 13 kommenttia

Hengissä ollaan

Heipparallaa kaikki kamelit,

Me ollaan täällä taas, ja hengissä kaikki. Ukki tosin on vielä sairaalassa, mutta pääsi jo kuntoutukseen ja nyt mattekin uskaltaa jo pikkasen huoahtaa helpotuksesta . Toi nainen kehitti vielä kaiken keskellä silmäänsä Ilkeän Iriitin, sen se teettää ku stressi on kova ja itkettyä tulee lujaa. Siltä meni sitten lähinäkö väliaikasesti siitä silmästä, joten se nimitti itteään Kiljuvaksi Kykloopiksi tovin, ko se istu siel sairaalas sit pillittämässä. Onneks siis itseironia on tässä talossa edelleen arvossaan.

Mää olen ollut matten tukena täällä lujasti, oon oottanu kiltisti kun matte on juossu sairaalan ja työpaikan väliä, ja nuallu varuiks sen kädet ja naaman niin nukkumaan mennessä kuin aamulla herätessäkin. Ja öisin oon sit nukkunu tiiviisti matten kyljesssä kii. Mua on siitä kovasti kiitelty, ja matte sano ettei se tiiä, mitä olis tehny ilman mäyräkoiraa. ”Mikä muu on uutta”, tuumasin minä kyllä siihen hiljaa itsekseni…mutta se onkin sitten toinen juttu.

Haluttiin vielä matten kans erikseen kiittää teitä plokikameleita gaumeesti tuesta ja lohduttavista kommenteista edelliseen postaukseen, ne lämmitti kovasti sen hirmeen huolen ja hädän keskellä meitä kumpaaki. Sen johdosta tehtiin teille yhdes tämmönen kortti, olkaapa siis oikein hyvät!

Ke

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

toivottaa Mauri-setä

Categories: Uncategorized | 17 kommenttia

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.