Garmiva ylläri

Täällä tapahtui hurjia viime yönä,

Eilen illalla me tultiin normaaliin tapaan kuulkaa kotio iltapisulta, ja kaikki oli niinkö aina. Sitten yhtäkkiä emäntä alko ihmetteleen kun mää kävin kamalan levottomaks, hipsin vaan eestaas ympäriinsä enkä suostunu rauhottuun ollenkaan. Se ei oo mun tyylistä alkuunkaan, niinkö tiiätte niin tykkään käydä nukkumaan aina ajoissa.

Matte oli jo varma että oon kipee. Ja sitten se kyttäs koko loppuillan sivusilmällä mua että pitääkö lähteä ulos, lääkäriin tai jonnekin muualle. No mä sit nukuin kuitenkin yön ihan ok joten mattekin rauhottu, vähän ainakin.

Aamulla sitten kun me astuttiin ovesta ulos, niin vastaan pelmahti oikea pilvi harmaita höyheniä. Kun se näky siitä selkeni niin huomattiin, että ihan meidän makkarin ikkunan alla on puoliksi syöty varpunen! Joku naapuruston katti oli käyny siinä veritekoja suorittamassa ja jättänyt ateriansa kesken. Ihan tossa meidän oven ja ikkunan alla kuulkaa!

Matte sitten arveli, että koska sillä oli makuuhuoneen ikkuna illalla auki, niin mää olen varmana kuulkaa joutunut todistajaks tälle veriteolle, taikka siis ainaki kuullu ja haistanu mitä tapahtu. Ja sitten tietty hermoilin, että koska se Viiltäjä-Kissa tulee ikkunasta sisään meidän makuuhuoneeseen!

Kieltämättä olin kyllä vähän hermona, tänä aamunakin ko kuulu rapina ulkoa niin mä syöksyin heti sitten makuuhuoneeseen haukkumaan, että ”PYSY POISSA HULLU KISSA!” Toistaseks se auttoi.

Matte sanos sitte että kissaa ei voi kyllä syyttää, ko se on petoeläin, ja maalla niillä on tärkeä rooli hiirivahteina taloissa. Mutta että kaupunkialueella kissan vapaanapito on sitten asia, mistä tolla mattella on semmosia mielipiteitä, että mä en viitti niitä ees tänne kirjottaa.

Meidän mattella oli ittellään Sylvi-neiti, eli kissa ennen meitä koiria, joka oli kuulema aikamoinen persoona, ja joka eli peräti 17-vuotiaaksi, joten kissoista se kyllä tykkää. Mutta ei vastuuttomista kissanomistajista.

Että semmosia tänne. Mä aion pyytää kyllä vähän ylimäärästä ruokaveroa varmuuden vuoksi tänään kaikesta, jotta mun hermot toipuu tästä todistajuuden taakasta.

Vähän garmiva kokemus tää kyllä oli, tollasen veriteon todistajaks joutuminen.

 

Mainokset
Categories: Uncategorized | 12 kommenttia

Artikkelien selaus

12 thoughts on “Garmiva ylläri

  1. Huh, millaisia kauheuksia teillä tapahtuu! Teidän pitää laittaa ovelle sellainen ”PYSY POISSA, HULLU KISSA!”-kyltti, että sä et enää menetä yöuniasi ja mielenrauhaasi. Toivottavasti sait lisäherkkuja, oot sen kyllä ansainnut tuollaisen kokemuksen jälkeen.
    Ja kuule, ei mun emännänkään kommentit liittyen kaupunkikissojan vaelteluun ja tuhmuuksien tekemiseen oo ihan julkaisukelpoisia. Mäkin saattaisin sanoa siihen asiaan pari valittua sanaa,
    mutta tyydyn nyt vai toteamaan, että vuh kissoille ja muisk Maurille!<3

    • Mirkku tuo kyltti onkin oiva ajatus, ehdotan sellaisen hankintaa mattelle heti! Juu tossa mietin etta ihan syysta me nakkikoirat ollaan hiukan varuillaan kuule tuol pimeas liikkuessamme, kun tollasia petoja siella saalistaa….hui! Muiskut sulle, toivottavasti oot pitany puolesi tossutaistossa! 🙂

  2. Todistajana on ilkeä olla, varsinkin murhan todistajana ja sehän sinä Mauri olet ollut. Totta kai sinä ainakin haistoit sen tapahtuman. Kuulemisesta en mene ihan valalle, kun vanhemmiten ainaskin tuolta meidän Ossi-moskulta on kuulo vähän huonontunut. Tai sanotaanko näin, että ainakin se Ossin kuulo on muuttunut tosi valikoivakasi. Se lienee aika yleistä, varsinkin uroksilla. Pätee myös vanheneviin miehiin. Terkkuja teille sinne Espooseen. Ei uskalla kirjottaa Epsooseen, kun mulla tulee nuita kirjoitusvirheitä muutenkin….M-L ja Oskari-motskari.

    • Juu semmonen juuri musta tuli, surmatyon avaintodistaja. Ei kai siis tosiaan ihme etta meni illan tupsluuriaikomuksetkin ihan hukkaan, kun karisi uni silmista kertaheitolla. Valikoivaksi tuo matte minunkin kuuloani vaittaa, mut en tunnusta – taikka siis KUULE semmosia vaitteita ollenkaan 🙂 Terkkuja Kirkkikselle teille molemmille! T. Mauri-seta

  3. Moikka, Mauri-setä!
    Kyllä olikin aika garmee ylläri-pylläri. Mut sikäli helpotus, et’ sä et ollut se syyllinen, vaan katti oli! Siis siihen murhaan. Ja sikälikin se oli helpotus, ettet sä ollut kipeä. Tai siis sun vatta ei ollu ripaskalla. Ymmärrän kyllä että olit aikas hermona moisen surmatyön todistajaksi joutumisesta, mut onneks sää ja matte saitte sit kummiski joteski nukuttuu. Kissoista täällä ollaan suht’ samaa mieltä. Sopis naapureitten pitää kattinsa sisätilois tai muuten vaan kiinni.

    • Morjens Elli! Kiva kun tulit kommentoimaan kans, ja juu, ihan oon samaa mieltä (ja mattekin on) et onneks ei toi eilinen ollu mikään taas uuden ripaska-episodin alku. Niitä on nähty täällä jo enempi ku tarpeeks, ko mul on tommonen hiukan herkänlainen massu. Kyl mä oon kans sitä mieltä, et jos kerta meiät koiratki pitää kaupungis ulkoiluttaa kytkettynä, niin eiks sama päde kissoihin muka kans, kysyn vaan. Paljon terkkuja sinne! T. Mauri-setä

  4. Söitkö muuten sen varpusenlopun? Mä ainaskin olisin sen syöny. Olis kerranki päässy maistelemaan kun ne pirulaiset yleensä lähtee karkuun kun niitä yrittää kiinni.

    Meidän rapussa on kissa jota ulkoilutetaan niinku muakin, valjaissa. Se kuulemma tykkää ulkoilla eikä sadekaan sitä estä ulkoilemasta. Hullu katti… 😉

    • No kuule, siitähän toi mun mattein hermostukin, kun se peljästy että mää pistän sen poskeeni ja sitten pitää kohta avata koko koira….ko mulla on kans ollu tollanen vähän tapana. Kissat valjaissa on hauskoja, meidän naapuritalossa on semmonen kans – me aina käydään sen kanssa tuijotuskilpailua pensasaidan läpi. Hullu katti tosiaan siellä teilläpäin, jos ei ees vettä pelkää! Terkkuja sulle Nelli!

  5. Gaumeeta, todella, kohotettu ruokaverotus olis kyllä vähintäänkin ansaittua, sillä näytätkin hyvin rasittuneelta ja väsyneeltä tämän murhaepisodin seurauksena! Mun emäntä, kissaihminen henkeen ja vereen ainakin jos puhutaan lapsuudenkodin karvapalleroisista, on kans sitä mieltä, että kisut ulkoilkoot vapaana maalla kaukana autoteistä, mutta kaupunki- tai taajama-alueella kissan vapaa ulkoilu… no, ku päästäisi koiran juoksemaan (Suomessa) irrallaan pitkin poikin katuja?

    Meidän kanssa Katariinanlaakson ulkoilualueella käy välillä vanha mies, joka ulkoiluttaa kissaansa valjaissa. Se on aika sympaattinen näky, mies ja kisu luontopolulla 🙂

    • Sääpä sen sanoit, Jalo, kyllä tää oli tosiaan melkosen stressaava kokemus! Ja juu, sain mä ylimääräisen keksin eilen, ja extra-lorauksen piimää illalla, niin nukutti paremmin. Onneksi! Mies ja kisu on varmaan hauska näky, kiva että joku jaksaa kissaa ulkoiluttaa tollein pitkän kaavan kautta, ja tosiaan asianmukaisesti kytkettynä. Terkkuja Turkkusse!

  6. Mauri-setä, maittavat herkut (ruoaka pelkästään ei ny riitä) rauhottaa hermoja. Sokeeraava kokemus! Meijän äippä tiätysti tästäkin taas valpastu ja pani ylös muistiin, hän kun on niin kiinnostunnu murhista tai ei oo, mutta kirjottelee niitä dekkarinovellejaan, niin täs olis ainesta. Niiku joku ”Hullun kissan arvoitus” tai silleen. Että me kyl pelätään pahinta, että sä Mauri-setä, päädyt viäl johku novelliin.

    Rauhallista menoa!

    • Juu, paljo tarttin ruakaa ja TUPSLUUREJA, ennenko alko kuulkaa pojat helpottamaan. Teidan emannan ja sen sankarikoiran Kepposen taitoja nyt kylla tarttettaisiinkin, koska tama mysteeri on edelleen auki – Viiltaja-Kissa on paaepailty, mutta epailty on kadonnu paikalta kuin tuhka tuuleen! Sen takia munkin pitaa olla erityisen tarkkana tuol ulkona kulkies ny. Terkkuja sinnepain! T. Mauri-seta (joka olis tietty erityisen otettu paastessaan dekkarikirjaan mukaan 🙂 )

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: