Kadonneen kellulelun metsästys

Kuulkaa kamut, nykkun ulkona alkaa oleen pimeetä ja märkää, niin me päätettiin matten kanssa julkasta tässä plokissa vanha kesäinen tarinamme, nimeltään ”Kadonneen kellulelun metsästys”.

Pääosissa olen, kukapa muukaan kuin minä itte, sisko on sivuroolissa. Tapahtumat sijottuu kesään 2005. Kertomus on kirjattu kuvateksteihin.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Me oltiin koirarannalla viettämässä kesäistä päivää. Siskosta ei ollut seuraksi ensinkään, se vaan tuijotteli ajatuksissaan merelle ja hyräili ajatuksissaan, että ”Katson autiota hiekkarantaa…”

Mää olin käyny jo uimassa, ja sukeltamassa, ja vaikka mitä. Nyssit kävi aika pitkäks joten tein niinkö aina, eli vaadin mattelta tekemistä. Jospa se vaikka leikkis mun kans kellulelun piilotusta.

Matte lähti kerrankin leikkiin mukaan, ja käski laittaan simmut kii ja laskee kymmeneen. Ja niin mä sitten tein: ”Yy, kaa, kuusi, neljäpisteviisi, ja silleen”.

Gaumeen kauan laskettuani pääsin vihdoin kymppiin, ja ettimään sitä lelua. Matte ei suostunu yhtään auttaan, vaikka kuin koitin että ”sano kun polttaa, tai on ihan kylmää”. Ei mitään, nainen oli ku kivipatsas.

Joten mää jatkoin sitten mettästystä omin avuin. Ensin tutkin heinikon, käyttäen hyväksi kotkankatsettani ja tietenki nenää.

Sitten tutkin rannan, ihan kokonaan. Ei mitään, paitti hiekkaa nenän täydeltä. Matte pistikin pahan tällä kertaa.

Vaan simmä rupesin epäileen, että matte onkin kierona heittäny mokoman kellukkeen mereen….

Arvasin ihan OIKEIN! Olin jo lähteny kroolaan kuulkaa Viron rannikkoa kohti, kun sisko huikkasi perään, että ”Tätäkö sä veikka ettit?”

Kaikki seis! Mää oon tulossa!

Pysyhän paikallas, kellulelu! Niinkö olis jo!

Johan tokeni! Kyllä tää kellulelujen kesytys on meille mäyräkoirille ihan kunnia-asia!

Katto matte, mää löysin sen!

Kyllä kuulkaa hymyilytti tämän seikkailun päätteeks; tehtävä suoritettu!

Sen pituinen se 🙂

Advertisements
Categories: Uncategorized | 14 kommenttia

Artikkelien selaus

14 thoughts on “Kadonneen kellulelun metsästys

  1. Ai kuinka ihana kesäinen juttu vuosien takaa. Mauri oli komia nuorimies, komiahan sää olet vieläkin. Sisko oli nuori ja elämä hymyili:) Minullakin on tuolla olohuoneen lattia täynnä vanhoja valokuvia. Lajittelemme niitä tytön kanssa. Sitten kirjoitan vielä kuviin, keitä kuvissa on, kun kuvissa on sellaisia henkilöitä, joita oma tyttöni ei ole ikinä nähnytkään ja iso osa heistä onkin jo poistunut keskuudestamme. On siellä sellaisiakin kuvia, missä itse olen juuri syntynyt. Siis yli viiskytä vuotta vanhoi kuvei… Terkkuja teille sinne Epsooseen täält Porkkalan niemelt M-L ja Ossi

    • Ai nih. Piti vielä sanomani, että tooooosi hienosti hoksasit sen kellulelun:)

      • Juu siis no ainaki kovaa ettin, sisko onneks sitten hiukan avitti, kun olin veteen paassy. Ei tarttenu kroolaa ihan Viroon asti.

    • Vanhoja kuveja on kyllä kiva kattella, varsinki nyt kun toi mattekin pystyy (melkein aina) siskon kuvii jo kattomaan ilman, että silla alkaa silmat vuotaan ja alaleuka vipattaan….terkkuja teille kans naapuripitajaan, ja kuivempia keleja meille molemmille 🙂

  2. Järjettömän hiano ja muistorikas juttu. Me tykättiin kybällä. Kyä sä oot mestarikellulelunetsijä, Mauri-setä.

    • Kiitti ja kumarrus teille pojat, tuo tarina se on aina ollu melkosen mukava kesajuttu minunkin mielestani. Ja koirien oma uimaranta on ihan huippua kans!

  3. Kommentoin totaalisesti asian vierestä, mutta pakko. Huomasin juuri, että kuinka sitä kiintyykin, ainakin minä, näihin blogikoiriin, vaikka ei henk.kohtaisesti tunne ainuttakaan. Nytkin surun ja ikävän sykähdys kävi rinnassa, kun näin kuvia Maurin edesmenneestä siskosta. Ihan kuin kaipaisi omaa koiraa, samalla muistuu mieleen kaikki omat menetykset. Kyllä ihminen sitten osaa olla kumma pakkaus.
    Asiasta sen verran, että ihkuja ilmeitä Maurilla, kuinka se osaakin.

    • Kiitos kauniista sanoistasi. Blogikavereihin tosiaan kiintyy, ja on huolissaan jos joku on sairaana, tai jannittaa toisen puolesta miten uuteen kotimaahan sopeutuminen sujuu 🙂 Miraa on meillakin kova ikava joka paiva, mutta onneksi naitakin kuvia katsellessa voi jo valilla hymyilla hyville muistoille itkemisen sijaan. Ikava sen sijaan ei varmaan havia koskaan, se lienee asia jonka me kaikki koirakavereita menettaneet ihmiset jaamme. Paljon rapsutuksia Vilille! T. Laura, joka otti vapauden vastata kommenttiin mayrakoiran sijaan 🙂

  4. Kyllä kuule munkin mammalla alahuuli väpättää kun se Caroa ajattelee. Vieläkin. Sun seikkailus oli hieno, ihan Viron rannikolle olisit jaksanut. Aika poika olet!

    • Joo, ne on kovin vapattavaisia nama meidan mammojen huulet, eiko vaan. Eilen kun matte katsoi elokuvaa Marley ja mina, niin leffan loppua kohti se vapatys meni kuule jo ihan hulluksi ja sitten matte vaihtoi kokonaan kanavaa, ei pystyny kuulema kattomaan loppua. Olen aina ollu kova poika kroolaan, joten oisin uinu Viroon no problem, ihan varmana oisin! Terkkuja sulle kaunokainen! T. Mauri-seta

  5. Ihania kuvia! Kyllä tuli heti kesää (ei kylläkään tätä viimeksi elettyä sateista vaan parempaa, lämmintä kesää) ikävä. Tuo punamusta kaksikko on ollut varmasti aivan ylittämätön tutkapari!:)

    • Juu, tuo se olikin kuule melko kuuma kesa, tai ainakin muistan etta oltiin paljon tuolla rannalla kun matte oli lomalla, kylla se olikin hauskaa! Muiskuja sulle, toivottavasti oot jo lamminny aamulenkin jaljilta! T. Mauri-seta

  6. Ihana tarina 🙂 ❤ Sekä pääosan esittäjä, että kaunis sivuroolin vetäjä olivat oikein edukseen – ja näemmä elementissään 🙂

    Meiltä hurrrrrjat rapsut Mauri-sedälle! 🙂

    • Kiitos Maria ja pojat, onpas mukava kuulla teista pitkasta aikaa! Hurjasti terkkuja teille myos, pitaapa kurkata teidan kuulumiset blogista samantien!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: