Kieku vai kaiku?

Ei liene mikään salaisuus, että mää nukun siellä missä mäyräkoiran kuuluukin nukkua, eli joko sohvalla taikka matten vieressä sängyssä. Taikka siis oikeastaan matte nukkuu mun vieressä (älkää ny kertoko sille kuitenkaan, että sanoin niin…).

No, mä olen tiiättekö melkein jo kuuluisa siitä, että oon tosi sikeäuninen. Ainaki niinkö koiraksi. Kun illalla lyön pään Tempuriini, niin en siitä yleensä paljoo nouse, ennenku on ruoka-aika. Mattekin saa mua ihan vapaasti rullata öisin pitkin sänkyä jos oon jotenkin ihmeesti venähtänyt koko parisängyn leveydelle, enkä yleensä herää siihenkään. Tätä kuulema jostain syystä tapahtuu aika usein, tota ihmeellistä venähdystä siis.

Viikonloppuna me nukuttiin taas matten kans semmoses lusikka-asennossa, minä siinä uloimpana tietty perheen päänä ja puolustajana. Kuarsasin siinä matten selkää vasten ja kumpikin nähtiin siinä sujuvasti uniamme.

Yhtäkkiä tapahtu kummia; mattella alkoi keskellä yötä kaikumaan koiran haukku pään sisällä. Se räpsäytti silmät auki ja ihmetteli vähän aikaa, että onko se tulossa ihan kahjoksi. (Tohon en kyllä ota tässä nyt kantaa siltä varalta, että toi nainen lukee tämän tekstin läpi…) Sillä siis kaikui koiran haukku pään sisällä, aika lujaakin vielä, ja välillä sitten kuului matalaa murinaa.

Mä en heränny koko aikana, joten en tiedä muuta kuin sen mitä matte kertoi, mutta se väitti sitten, että ei sen pään sisällä mitään kaikunu, vaan että mä olin työntäny unissaan pääni sen kaulalle ja haukuin siinä sitten unissani täyttä kurkkua, taikka kiekusin, suoraan sen korvaan. Ja murisin muka kans. Enkä ees heränny vaikka matte käänsi mut toiselle kyljelleni, poispäin ittestään.

Enpä tiiä, en aikonu tunnustaa kyllä mitään. Ja jos vaikka kiekusinkin niin mähän vaan unissani puollustin huushollia voroilta, tai jotain. Näin on. Että mun mielestäni oli kyllä hiukan turha olla niin pahana moisesta, kun ei kerta ees varmana tiietä oliko kyseessä oikeesti kieku vai kaiku.

Sillä aikaa kun sulattelen vielä tätä miälestäni henkilööni suunnattua epäreilua syytöstä, niin näytän pari syyskuvaa jotka matte tossa napsi, se nimittäin karkasi taas yks päivä ovesta ulos ilman mua ja tällä kertaa se oli ihan ok, koska se oli vaan rymynny tuolla puskissa kameransa kanssa. Mä olisin kyllästyny siellä kualiaaksi.

Mut en olis sillonkaan kyl kiekunu, vaan purru vaan hihnan poikki, niinkö aina ennenki. Nih.

Advertisements
Categories: Uncategorized | 12 kommenttia

Artikkelien selaus

12 thoughts on “Kieku vai kaiku?

  1. Syksyssä värit on se ainoa kaunis asia ja sekin on valitettavan hetkellistä. Jos olet Mauri vaan pulustellut kotia ja mattea, niin kaikki saat anteeksi. Minäkin heräilen, kun Ossi haukkuu (aniharvoin) öisin, mutta Ossipa nukkuu toisessa huoneessa. Sitäpaitti en kestäisi kahta kuorsaavaa sängyssäni. Terveisii M-L ja epäonninen Ossi joka joutuu nukkumaan sohvalla tai vierashuoneen sänkyll….

  2. Joo, juuri tota mäkin yritin mattelle selittää, että enhän mä ny muuten pitäis koskaan (!) mitään ääntä, ellei olis puollustushommista kyse. Ja niistä ei mäyräkoiraMIÄS tingi. Vaan se ei meinaa mua uskoa…Terkkuja Ossille, on siinä kyllä oma luksus kuule siinäkin, ettei_tartte_jakaa sänkyä matten kanssa! 🙂

    • Hehhheh. Kaksi kuorsaavaa tarkoittaa miestä ja Ossia, itsehän en tietenkään kuorsaa, kuin ehkä joskus,aniharvoin:) M-L ja Ossi

  3. Oh, eihän tuo oo vakavaa, kattos määkin haukun unissani aika usein. Vingahtelen ja örisen ja haukahtelen. Välillä öisin niin kovaäänisesti, että mamma herättää ja komentaa varovasti olemaan hiljaa, kun herätän kuulemma pian naapuritkin. On kauheesti tapahtumia mun unissa! Ja täytyyhän mun jotenkin kompensoida sitä, etten päiväsaikaan hauku juuri ikinä! Eilen mun mamma havahtui siihen, kun kuopsutin unissani lattialistaa, jäi vähän päivälenkuran vauhti päälle… 😛

    Mut oot sä aika pähee henkiavartija, puolustuskannalla ja turvattavassa ihan kiinni 24/7 😉

    • Kiitti Jalo, on se hienoo kuitenkin et muita koiria sentaan ymmarretaan kotona. Oon aika hurja vahti juu, vaikken siis niinku koiran unta nukukaan mut vahdin sit unissa senkin eesta. Sun unet kuullostaa vauhdikkailta, ootkin sen verta nuori ja meneva mies viela 🙂 Terveisia Turkuun, sano matte tossa takana.

  4. Huh, mitä teillä tapahtuu! Vähänkö on kummallista? Sun matte taitaa olla vähän höpsö, kun tollasia kuulee. Mut älä välitä, Mauri-setä, noi on vähän outoja noi ihmiset – ja naiset eritoten!;)

    • Totta puhut Mirkku, ei noiden ihmisnaisten kotkotuksista aina ota koira tolkkua, sievat maykkytyttoset sen sijaan on eri asia! 🙂 t. Mauri-seta

  5. Me ollaan Kieku ja Kaiku, ku toinen alottaa, niin toinen jatkaa tai sitten toiste päin. Molempi parempi. Öisin ei kyl olla mitään isompaa limmakkaa pidetty. Ei me uskota, että säkään oot. Mattes höperehtii ja sua turhaan rullailee ympäri sänkyä.

    Älä ny vaan kerro mattelles, että vaik noi kuvat on kauniita, niin niistä puuttuu se tärkein eli sä, Mauri-setä.

    • Joo, te varmaan toimittekin hyvin oikeen stereona nykyaan 🙂 Ja sitten tietty viela volyymit kaakkoon ja se on siina, eiks jeh. Tiiatteko pojat, osuitte ihan naulan kantaan; sita makin mietin etta mitas tolkkua on kuvata jotain kuolleita lehtia, kun on kerta mayrakoirakin – ja viel komia semmonen. Pah.

  6. Ompa törmee syytös! Toinen tekee yötä päivää vahtihommia ja siitä tulee ihme narinaa ja kurinaa. Ja ei ees vaivauduta tarkistaan faktoja, että oliko se sit kieku vai kaiku. Ihmiset on.

    • Eikö ookkin, emmää tajua kans ollenkaan ton naisen mielenliikkeitä välillä. Kaikkeni teen eikä sekään riitä. Pitäsköhän tosiaan alkaan kasvattamaan niitä makkaroita ja luukkeja, niin tulis mustakin omavarainen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: