Ikävä

Sain jo reilu viikko sitten postista ilmoituksen, että Miran tuhkat on noudettavissa sieltä. Siirsin paketin hakemista koska ajatuskin koko asiasta kammotti minua, en tiennyt yhtään mitä tuleman pitää.

Viikonloppuna se sitten selvisi, kun lähdimme ystäväni kanssa sitä pakettia hakemaan. Koko matkan postiin lirkuttelin hysteerisenä niitä näitä, postissa sain vielä pidettyä naaman peruslukemilla, mutta kun pääsin postin ovesta ulos niin repesi. Paruin ja tyrskin ääneen paikallisella ostarilla kuin taapero itkupotkuraivarissa, Miraa kantaen. En pystynyt millään hillitsemään itseäni, joten oli luojan lykky, että kaverini oli mukana kuskina.

Ainoa mitä pystyin itkultani koko kotimatkalla sanomaan ääneen, oli se, että minusta tuntui kuin sydämeni olisi särkynyt, taas uudestaan. Toisaalta oli kamalan lohdullinen ajatus, että Mira oli nyt tullut kotiin, mutta toisaalta tuntui kuin olisin menettänyt hänet jälleen uudestaan – asian konkreettisuus valkeni kun tajusin että siitä tuhkasta ei enää koskaan tule koiraa. Kahdeksan vuotta, jotka vietimme yhdessä, vilahtivat siinä istuessa mielessäni elokuvan tavoin.

Olin alunperin ajatellut, että haluan ripotella Miran tuhkat tämän lempipaikkaan meren rannalle, koska Mira rakasti vettä ja istui mökilläkin usein tuntikausia itsekseen laiturin nokassa ihmettelemässä elämää ja ympäröivää luontoa. Nyt kuitenkin koen vahvasti, että haluan pitää hänet kotona, joten tilasin tänään kauniin keraamisen uurnan, jonka päällä on nukkuva koira. Jos joku päivä olen valmis päästämään Miran kokonaan, niin sitten vien hänet meren rantaan, mutta sen aika ei ole vielä.

Ikävä on edelleen liian kova, sydäntä särkee eikä itkusta tunnu tulevan loppua millään. Eräs ystäväni lähetti minulle Mirasta kuultuaan tämän Eino Leinon runon joka on vanhastaan tuttu, mutta joka sopii erityisen hyvin koiraan, joka niin rakasti tuulta, tähtiä  – ja ennen kaikkea elämää.

”Nyt olen vapaa ja mukana tuulen,

saan kulkea rajalla ajattomuuden.

Olen kimallus tähden, olen pilven lento,

olen kasteessa aamun pisara hento.

En ole poissa, vaan luoksenne saavun

mukana jokaisen nousevan aamun.

Ja jokaisen tummuvan illan myötä,

toivotan teille hyvää yötä.”

Mira mökillä kesäyönä 2007

Mainokset
Categories: Uncategorized | 10 kommenttia

Artikkelien selaus

10 thoughts on “Ikävä

  1. Kuva ja postaus ovat molemmat raastavan haikeankauniita ja surullisia. Tuota kuvaa erityisesti jäin tuijottamaan, miten herkkä ja ihana se onkaan.

    Se raastaa kauan sydäntä tuo rakkaan poismeno. Eikä oikeasti häviä ikinä; ei rakas, eikä ikävä.

    Tämä on kaunein hyvästijättö minkä tiedän:

    ”Do not stand at my grave and weep,
    I am not there; I do not sleep.
    I am a thousand winds that blow,
    I am the diamond glints on snow,
    I am the sun on ripened grain,
    I am the gentle autumn rain.
    When you awaken in the morning’s hush
    I am the swift uplifting rush
    Of quiet birds in circling flight.
    I am the soft star-shine at night.

    Do not stand at my grave and cry,
    I am not there; I did not die.”
    – Mary Frye-

    Lämmin halaus ❤

    • laukku

      Kiitos Maria, kuvailit itse asiassa todella hyvin Miraa; se oli valtavan herkkä -ja ihana. Tuo englanninkielinen runo on aina ollut minunkin suosikkejani.

  2. Suru yllättää, vaikka luulee sen olevan ns. hallinnassa. Kun tyttäreni haki postista oman Sindi-koiransa tuhkauurnan, alkoi postivirkailija itkemään, siinä itkivät sitten molemmat. Poikani laittoi oman Pippo-koiransa tuhkat ostamansa kauniisti kukkivan puun istutuskuoppaan ja nyt se puu jo kukkii ihania punaisia kukkia.
    Jokaisella on oma tapansa kokea surua ja löytää hyvältä tuntuva tapa tuhkauurnan suhteen. ♥

    • laukku

      Sinäpä sen sanoit, suru voi tosiaan yllättää voimakkuudellaan, kun luulee jo pahimman olevan takana. Ikävä ei katoa koskaan. Ja jokainen tosiaan tekee uurnan kanssa siten, miten kokee saavansa parhaiten lohtua. Jos minulla olisi oma maapaikka tai mökki, niin veisin Miran taatusti sinne – tuo oman puun istuttaminen on todella kaunis ajatus.

  3. Itkettää ajatellakin, mikä suru Mirkun lähdöstä aikanaan syntyy. Toivottavasti siihen on pitkä, PITKÄ aika! Lämpöinen halaus sinulle ja Mirkulta hännänheilautus Maurille, joka varmasti ikävöi myös kovasti.<3

    • laukku

      Kiitos Mirkku, terkut kerrottu myös Maurille. Eiköhän näillä meidän kavereilla ole pitkä, pitkä taival vielä yhdessä meidän kanssa. Miralla olisi ollut sellainen myös, ellei se olisi satuttanut niin pahasti selkäänsä pudotessaan jäiseltä kalliolta kolme vuotta sitten. Silloin se sai alkuun niin pahat halvausoireet, että on todella onni että saimme näinkin monta lisävuotta yhdessä – se söi ihmisen hermokipuun tarkoitettuja kipulääkkeitä koko tämän ajan, joten tiesin aina, että pitää iloita jokaisesta lisäpäivästä sen kanssa. Niitä saimmekin kolme vuotta. Siitä täytyy muistaa iloita, kun suurin suru väistyy.

  4. Tiedämme tuon tunteen… Jos vain voisimme sinua jotenkin lohduttaa, mutta kun tähän ei auta kuin aika. Olet ajatuksissamme!

    Olemme muuttaneet uusiin blogeihin. Tervetuloa!

    • laukku

      Kiitos, ajattelin teita itse asiassa yksi paiva, ja sita ihanaa Pyry-papan pihaanjuoksu-videota, kun katselin vanhoja videoita Mirasta. Niista nauhoituksista on nyt tullut kultaakin kalliimpia, ja ajan kuluessa varmasti niita voi katsoa jo hymyillen. Kavinkin juuri kurkkaamassa teidan uuteen blogiin, ihanat ajat edessä siella ensi viikolla, kun uusi perheenjasen saapuu! Me blogikamut ollaan siina myös hengessa mukana, ja iloitaan teidan kanssa uudesta pennusta 🙂

  5. Eihän koiran poismenon aiheuttama suru poistu muutamassa viikossa. Muutaman vuoden päästä ajattelet Miraa varmaan vain hieman kaihoisasti. Eipä ole apua antaa, valitettavasti. Koeta ajatella jotain oikein ihanaa asiaa Mirasta silloin kun suru iskee… Terveisin M-L ja Ossi

    • laukku

      Ei poistu, se on totta, ja jotkut päivät on surullisempia kuin toiset. Eihän tähän auta muu kuin aika, sen tiedän. Ikävä on vaan välillä niin kova ettei tuo ajatus tuo vielä kamalasti lohtua. Terkkuja Ossille!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: