Naapurikyttä numero 1

Maurilla on tapana kytätä tarkkaan ja häpeilemättä kadulla kulkevia ihmisiä ja koiria. Välillä se on suorastaan noloa, kun mäyräkoira lyö mielestään epäilyttävän henkilön bongattuaan liinat täysin kiinni, eikä suostu liikkumaan ennenkuin on katseellaan seurannut, että kyseinen ”hiippari” menee varmasti eteenpäin. Se todellakin tuijottaa ihan häpeilemättömästi ihmistä suoraan kasvoihin koko sen matkan, kunnes ohittaja on varmasti mennyt tarpeeksi lujaa tarpeeksi kauas.

Yksi ilta vastaan tuli nainen berninpaimenkoiran kanssa. Mauri istahti saman tien kuin liimattu kadulle kyttäämään meitä ohittavaa koirakkoa.

Tässä kyseisessä tapauksessa tapahtumankulku oli seuraava:

  1. Mauri bongaa koirakon, istuu alas keskelle katua tuijottamaan ”kyttäilmeellään” ohittavaa paria.
  2. Ohittavan koirakon ihmisjäsen nauraa ääneen virkaintoiselle mäyräkoiralle.
  3. Mäyräkoira TUHAHTAA suureen ääneen paheksuvasti, edelleen tuijottaen naista tiiviisti.
  4. Nainen nauraa vielä kovempaa.

Onhan se nyt ihme ja kumma, kun että käydään naapurikytälle vielä nauramaan päin näköä!

”Kukas tuolla kulkee, ja mitäs asiaa se täällä oikeen toimittaa..??”

Aiheesta toiseen, olen alkanut katselemaan mäyräkoiralle omaa sänkyä. Sillä oli pentuna sänky, ts pahvilaatikko missä oli patjat yms. Voitte varmasti uskoa, että sängyn elinikä oli pienen piraijan omistuksessa aika lyhyt, ja siitä lähtien mäyräkoira onkin omistajan elkein maata rotkottanut siellä missä ihminenkin, eli sohvalla ja sängyssä.

Maukka on kuitenkin jo yli 9,5-vuotias, joten jatkuva päivittäinen hyppiminen sohvalle ja takaisin luulisi käyvän hiukan luiden päälle, ottaen huomioon että tämä urho on siis mäyräkoiraksi varsin karskia tekoa (=liian suuri). Sen vuoksi olen alkanut miettimään että jos sille hankkisi tarpeeksi mukavan sängyn sohvan viereen, niin joskohan tuo nakkiolento alkaisikin majailemaan siinä.

Vinkkejä hyvästä koirapedistä otetaan vastaan, asiaa tutkailtuani olen miettinyt että ainakin sängyn tai sen osien pitäisi olla hyvin pestävissä, ja tietty muutenkin kestävää laatua (Maukka on kova poika ”petaamaan”). Tämmönen näytti aika hyvältä, mutta oikeaa kokoa on vaikea virtuaalisti arvailla: Orthobed Oval. Vai olisikohan sittenkin fiksuin vaihtoehto semmoinen perinteinen kova muovipeti, johon sitten laitetaan tarpeeksi (pestäviä) pehmukkeita. Hmmm.

En ole mikään himoshoppailija, mutta koirien tarvikkeita hankkiessa on vuosien varrella tullut tehtyä sen verran virhehankintojakin, että tutkailen nämä jutut mielummin kunnolla etukäteen.

Erittäin suuri todennäköisyys kun kuitenkin on, että Maukka haistattaa pitkät koirasängyille muutenkin; nehän on normikoiria varten ja hän on sentään The Boss.

”Sehän nähdään, kuka tältä sohvalta siirtyy lattialle nukkumaan, muahhahhaa…”

Mainokset
Categories: Uncategorized | 14 kommenttia

Artikkelien selaus

14 thoughts on “Naapurikyttä numero 1

  1. Olli nukkuu yöt omalla paikalla eli sellaisen soikeassa rottinkikorissa, jossa on lampaankarva pehmikkeenä ja toinen peitto, jonka alle voi käpertyä. Päivät ja illat menevät sohvalla, sängyssä, tuolissa. Lattialla ainoastaan, jos löytyy aurinkoinen paikka.

    • laukku

      Toinen peitto pitää Maurinkin petiin mahtua, niinkuin sanottu niin se on kova poika petaamaan – ja tietty kaivautumaan, niinkuin varmaan kaikki mäyräkoirat. Mauri ei lattialta erikseen etsi aurinkoa, mutta pihalla se ruskettaa masunsa tummaksi joka kesä – välillä on pitänyt mennä hätistelemään koira varjoisampaan paikkaan kun tuntuu, että se ottaa aurinkoa vaikka taju lähtisi.

  2. Mirkun peti tuli kasvattajalta, se on Mustista ja Mirristä. Siitä on kuvia meidän blogissa (oikea nukkumapeti on siis se punainen, se musta-ruskea on Mirkun päiväköllöttely-/leikkipaikka). Se on Mirkulle tosi mieluinen ja minusta se on kätevä puhdistaa: sekä irtotyynyn että koko sängyn rungon voi heittää pesukoneeseen kuuteenkymppiin ja sen jälkeen kuivausrumpuun. Helppoa ja nopeaa!:)

    • laukku

      Onpa tosi kivasti tehty kasvattajalta antaa pennulle peti mukaan, kodin tuoksut seuraa uuteen kotiin myös. Kiitos vinkistä, pitääpä käydä tarkastamassa läheisen Mustin ja Mirrin hyllyt, josko sieltä löytyisi Maukan mentävä versio teidän pedistä 🙂

  3. Mitä! Nyt Mauri muureille eiku parrikaadeille vai mitä ne ny on. Koiranpeti. Sullahan on jo peti. Siis todellakin yhdyn alimmaisen kuvan tekstiin 😉 Pyry-papalle tehtiin semmonen matala jakkarajuttu, liukumattomalla kankaalla. Siitä papparainen ponnisti sänkyyn ja sohvalle. Nyt tää jakkara on sohvan edessä ja mä käytän sitä. Mä oon vähän köntys, enkä pääse muuten sohvalle ittekseni.

    • laukku

      Tiiäkkö Myrsky, juuri sellaisista mäyräkoiran mitoille tehdyistä ”aputasoista” minäkin olen haaveillut, huonekalukauppojen raheissa kaikki on joko liian korkeita tai kiikkeriä, ja kun itselläkään ei ole verstasta käytössä niin en oikein tiedä mistä sellaisia saisi teetettyä. Jos joku tuntee käsistään kätevää ihmistä pk-seudulla, joka tällaisia hommia ottaa vastaan, niin vinkit on tervetulleita! Ei tarttis sitten Maukankaan kiivetä barrikadeille, kun voisi kiivetä edelleen rauhassa sohvalle 🙂

  4. Pahoin pelkään, että sun yritys saada Maukka nukkumaan jossain muualla kuin sohvalla on tuomittu epäonnistumaan. Vaan eihän sitä koskaan tiedä. Osta joku iso tukeva tyyny. Pidä sitä sohvalla jonkun aikaa ja sitten siirrät lattialle. Siis tälläinen joka muistuttaa tukevaa sohvan isuinosaa:) Ossihan vaeltaa kolmessa paikassa illan ja yön aikana. Aamuisin aina löytyy sohvalta. Me annoimme periksi siinä vaiheessa, kun Ossi löytyi aamuisin sohvalta vaikka lapsiportti oli kiinni. sieltä se vaan tuii yhdestä vähän muita isommasta rakosesta. Tai sitten teet Maukalle apuportaat tosiaan sohvalle.

    • laukku

      Joo, ei ollut tarkoitus kokonaan sohvaa siltä kieltää, vaan lähinnä katsoa josko se ihastuisikin omaan petiin niin että toi päivittäinen ylösalas hyppiminen jäisi vähän vähemmälle. Täytyy katsoa, nuo tyynyt on hyvä vinkki myös, koska Maukka tykkää nukkua pää tyynyllä muutenkin. Mauri nukkuu kyllä öisin sängyssä niin kuin tukki. Jos se lähtee keskellä yötä sängystä niin mahdollisia syitä on vain kaksi; se on sairas tai on päättänyt haluta hiukopalaa että jaksaa taas nukkua. Jälkimmäisen kertomiseen tarvitaan erillinen postaus… 🙂

  5. Mun blogissa on vinkki tommoseen jakkaraan. Ihan sua varten tuunattu.

    Mäkin muuten harrastan tommosta tuijotusta. Onks se jotenkin tyypillistä meille mäykyille?

    • laukku

      Kiitos Myrsky, on muuten melkosen komia jakkara sulla! Noita voisi Mauri-sedälle tuunata parikin kappaletta, niin ei tulis pompittua kamalasti mihinkään suuntaan….toi tuijottelu taitaa kyllä olla joku special mäykky-juttu, tänä aamunakin kulki raitilla kaksi niin epäilyttävää eläkeläistä sauvakävelemässä, että niitä piti oikeen ajan kanssa istahtaa töllimään. Noutaja ei huomannu niitä ollenkaan.

  6. Hei, täällä meilläkin asuu kyttä. Kaikki ihmiset kytätään viimeiseen silmäykseen asti ja naapuritalojen ovia kytätään uskollisesti ja maltillisesti, vaikka kuinka kauan. Meidän Vili ei tosin ole mäykky, mutta yhtä pitkä ainakin, jos ei pidempikin. Liittyykö kyttäysominaisuus ehkä pituuteen…
    Vilillä on myös jakkara, josta hyppää sänkyyn. Tiedän erään, jolla on vanha puinen juomapullokori, ns. kaljakori käännettynä pohja ylöspäin ja siinä kaunis, sisustukseen sopiva peite päällä. Sellainen on tosi tukeva ja historiallisestikin jo arvokas. Kunpa sellaisen löytäis Vilillekin.

    • laukku

      On se hyvä että meillä on näitä kyttiä, pysyy naapurusto kurissa ja nuhteessa 🙂 Mauri on tosiaan niin pitkäselkäinen mäyräkoiraksikin, että sille sopivan kokoisen valmiin jakkaran löytäminen on ollut mahdotonta, mutta pitää näköjään minunkin vaan alkaa käyttämään luovaa ajattelua!

  7. Naapurikyttä asuu täälläkin. Herra Koiralla on myös joitakin ennakkoluuloja, joiden vuoksi kyttääminen tapahtuu tietyissä tilanteissa erityisen tarkkaavaisesti: vetolaukkuja hinaavat ihmiset ovat perin epäilyttäviä, linkkaavat (saati sitten kepeillä tai rullatuolilla kulkevat) ihmiskansalaiset ovat pitkän tuijotuksen aikaansaajia ja esimerkiksi palomiehet ja poliisit saavat vaatetuksensa vuoksi superpitkän kyttäyksen, ehkäpä haukunnan säestämänä.

    • laukku

      Lohdullista kuulla, että kyttiä löytyy muualtakin! Nuo samat ennakkoluulot on Maurilla myös, ne vasta saakin aikaan noloja tilanteita…. Terkkuja kyttäkollegalle! 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: