Nukku-Mauri

Ikääntyvälle mäyräkoiralle nukkumisesta tulee luonnollisesti koko ajan isompi juttu. Maurille se on ollut sitä aina.

Mauri on niin aamu-uninen, että sillä ei ole mikään kiire ulos ainakaan ennen klo 10 aamulla, mitä myöhemmin mennään niin sen parempi. Kun edellisen kerran jouduin mäyräkoiran ulkoiluttamaan ennen toimistolle lähtöä jo klo 07 aikaan aamulla, niin naapuritaloyhtiöstä tuttu koiranomistaja nauroi meidät nähdessään, että ”Vie nyt se mäyräkoira jo takas sänkyyn, eihän sillä pysy silmätkään auki…”. Ja niin se melkein olikin, mäyräkoiraa on turha houkutella kauniina aamuinakaan mihinkään muualle kuin korttelikierrokselle. Noutaja taasen olisi aamuvirkkuna koirana valmis vaikka matkalle kuun ympäri, vaikka heti kello viisi aamulla.

"Jaa aamulenkille vai, ei nyt ehdi kun pitää nukkua vielä."

Maurille on myös vanhemmiten tullut tavaksi olettaa, että mäyräkoira on se joka tässä huushollissa päättää, koska lauma vetäytyy yöpuulle. Se painelee mielestään sopivan nukkuma-ajan tultua pimeään makuuhuoneeseen ja huutelee sieltä tarvittaessa vaikka tunnin meille naisille (minä ja noutaja), että sopii tulla nukkumaan sieltä. Jos ei sana kuulu niin kohta kuuluu tassujen tapsutus, kun pitkätukkainen pomo saapuu suurin elkein naisväkensä luokse ihmettelemään, että ”mikäs on kun ei sana kuulu”.

Tämä käytös ei rajoitu koti-oloihin eikä omaan naisväkeen, koska Mauri oli kuulema toiminut aivan samoin ystäväni luona hoidossa ollessaan. Kun kaveri oli sitten vihdoin älynnyt mäyräkoiran komennon ja mennyt makuuhuoneeseen, oli mäyräkoira loikannut sänkyyn, iskenyt päänsä tyynyyn ja nukkunut yhdessä asennossa kuin tukki aamuun asti. Otti vissiin voimille komennon pito vieraassa huushollissa.

Noutaja sen sijaan itselleen tyypillisesti odottaa kiltisti, koska ihminen päättää vetäytyä yöpuulle, ja liittyy sitten joukkoon. Neidillä on erikoinen tapa nukkua suu auki, se näyttää uneksiessaan lähinnä Punahilkan isoäidiltä:

"Mitähän meillä on aamupalaksi huomenna....zzzzz".

Mistähän muuten johtuu, että mäyräkoiran (ajoittain kovakin) kuorsaamisen ääni tuntuu lähinnä rauhoittavalta kuunnella – ihmisuroon kuorsaamisen äänestä kun itsellä ainakin tulee aika nopeasti halu tukahduttaa äänen lähde tyynyllä tms käteen ensiksi sopivalla esineellä.

Mainokset
Categories: Niitä näitä | 2 kommenttia

Artikkelien selaus

2 thoughts on “Nukku-Mauri

  1. Voi apua! 😀 Nauroin niin että vedet valuivat silmistä! 😀 Syy: 1) Mauri komeljanttarina! 😀 Mikä siinä onkin, että mäyräkoiran täytyisi saada pyörittää koko balettia oman mielensä mukaan ja 2) Punahilkan isoäiti! 😀 Voi hyvänen aika sentään, nyt hihityttää vieläkin niin ettei meinaa saada aakkosia mielensä mukaan järjestykseen tähän kommenttiin! 😀

    • laukku

      Joo, se mikä mäyräkoirassa vielä eniten jaksaa aina naurattaa, on se pöyhkeys ja pöyristyminen joka siitä huokuu, jos joku kehtaa_epäillä_etteikö hän olisi kukkulan kuningas nyt ja aina 🙂 🙂 Tuo Miran suu auki -nukkumistyyli oli kyllä ainoa laatuaan, se ei edes herännyt siihen että sitä kuvasi – mamman pikku susi 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

%d bloggers like this: